maanantai 24. maaliskuuta 2014

Mökillä

Tässä postauksessa palaan vähän taaksepäin. Viikkoon kahdeksan jos tarkkoja ollaan. Olin juuri saanut kipsin pois jalastani, ja voi sitä vapauden tunnetta! Vaikka vielä tarvitsin toki keppejä ja kävely oli vaikeaa, silti oli melkoisen kevyt olo ilman sitä kamalaa kipsiä. Sitä tunnetta, kun saa kipsin pois jalastaan, on todella vaikea kuvailla. Sen näköjään voi tietää vasta siinä kohtaa, kun on itse joutunut elämään kipsin kanssa kuusi pitkääkin pidempää viikkoa. 

Kipsin poiston ja hiihtoloman kunniaksi lähdettiin mökille Uuteenkaupunkiin Mikaelin, siskoni Annin ja hänen avokkinsa Jessen kanssa. Oli ihanaa päästä pois kaupungin hälinästä täydelliseen hiljaisuuteen järven rantaan! 


Oiva (9 vko) ja Mila tutustuvat. 

Mukaan meidän ihmisten lisäksi lähti kolme koiraa, meidän Oiva (tuolloin 9,5 viikkoa) ja Flora sekä Annin silloin noin seitsemän kuukauden ikäinen shelttityttö Mila. Ennen mökille lähtöä Oiva ja Mila saivat tavata toisensa pari kertaa ja tapaamiset sujuivat ongelmitta, joskin aika vauhdikkaasti. Flora olikin tottakai jo ennestään tuttu Milalle, ja nehän ovat (melkein) alusta saakka olleet hyviä kavereita. Matkaan lähdettiin Annin pienehköllä autolla, ja yllätävän hyvin yhteen autoon mahtui neljä ihmistä ja kolme koiraa sekä tietysti kaikki tavara. Oiva nukkui oikeastaan koko tunnin ajomatkan. 


Perillä koirilla oli tilaa juosta ja niitä pystyikin pitämään todella hyvin vapaana, koska mökki on rauhaisalla paikalla ja naapuriin on matkaa. Jos Oiva ja Mila olisivat saaneet valita, ne olisivat varmaan riehuneet lähes koko ajan. Jouduttiinkin jonkin verran rajaamaan koiria ja katsomaan, että ne myös välillä nukkuvat. Oiva väsyi kuitenkin pikkupentumaiseen tapaansa usemman kerran päivässä niin, että se vain sammui kesken leikin mökin lattialle. Sähäkällä ja vanhemmalla Milalla olisi tietysti virtaa riittänyt kauemmaksikin aikaa, mutta yllättävän hyvin se antoi Oivan nukkua. Flora tyytyi katselemaan näiden kahden touhua lähinnä sivusta (sohvalta) ja ulkonakin sillä oli ihan omat touhunsa. Öisin nukuttiin eri huoneissa, muuten varmaan olisi ollut jo liikaa vauhtia! Kiva reissu ja mukavaa, että Oiva ja Mila pärjäsivät niinkin hyvin yhteen. Tulevaisuudessa ne tulevat kuitenkin viettämään paljon aikaa yhdessä! 


Ei päätä eikä häntää ja kahdeksasta jalasta kaksi maassa :D 


Yllä ja alla olevat kuvat kertovat melko pitkälti kaiken mökkireissun meiningeistä!


Kaikki kuvat yllä (c) Anni Partanen.

Loppuun vielä kuva Milasta ja Florasta





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti