keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Rauman nomepäivä

Viime viikonloppu olikin kovin nomepainotteinen. Lauantaina tehtiin taipparetreeniä kasvattaja Ninan vetämänä ja sunnuntai vietettiin Raumalla Oivan isän Patun omistajien kutsumana treenaten. Paikalla olivat Oivan veljet Elmo, Rolle ja Köli sekä isä Patu omistajineen. Treenejä seurailemassa olivat Eddie ja Flora.

Lauantaina tehtiin hakuruutua variksilla ja lokeilla. Tehtiin ihan uuteen paikkaan ja hakuaelue oli melko vaikeakulkuinen ja suurempi, mitä taippareissa hakuaelue tulee kuulemma olemaan. Tämän hakualueen koko oli ilmeisesti noin alokasluokan tasoa. Oiva teki töitä ihan ok. En nyt muista enää tarkalleen kuinka monta lintua haki, mutta etsi kuitenkin hakuaelueella ihan hyvin ja palautti linnut minun lähistölle, tosin ei käteen saakka kuin yhden. Jotenkin nyt kun nuo hakualueet on kasvaneet, niin Oivalle on tullut epävarmuutta siihen hakuun ja se olikin melko hitaahko ja kyselevä. Toisaalta hyvä, että etsii rauhassa eikä vain koohota ympäri hakualuetta. Jotenkin se oli kuitenkin erilainen kuin aiemmin riistalla tehdyssä haussa (näitä tehty tosin vähän) tai dameilla tehdyssä haussa. Pääasiassa olin kuitenkin tyytyväinen, kyllä ne linnut sieltä löytyivät. 

Sunnuntaina tehtiin myös hakuaeluetta ensin, tosin tällä kertaa dameilla. Alue oli pienehkö metsikkö peltojen välissä, tosin suurin hakuealue jota Oivalle on koskaan tehty. Vietiin alueelle kahdeksan damia, joista Oiva palautti viisi ja lopetettiin siihen. Sillä ei meinannut varmaan ihan puhti riittää ja se alkoi epävarmaksi, kyseli jonkun verran minulta ja alkoi jopa syödä ruohoa kesken tehtävän. Minusta se vaikutti taas oudolta, aiemmin se on ollut jotenkin enemmän töissä, nyt enempi kaffella. Jotenkin se liikkui tosi epävarmasti sielä metsässä, vaikkakin löysi ne viisi damia ja palautukset olivat tosi hyviä, kaikki damit sain käteen saakka. Damien kanssa olen vaatinut, että palautetaan käteen saakka ja jos pudottaa niin nostaa uudelleen. Palkkiona on toiminut pääasiassa takaisin hakuun pääseminen, tosin nyt ei kyllä tuntunut siltä, että Oiva olisi edes erityisesti sinne hakumetsään takaisin hinkunut. Aiemmin olen joutunut vähän jopa jarruttelemaan Oivaa ja ajatus on ollut tyyliin "palautus ja perusasento josta palkaksi hakuun pääseminen". Treenin jälkeen mietittiin siinä sitten miksi Oiva oli vähän erilainen. Mietin, että eikö se vaan nyt pidä enää tuota hakua tärkeänä ka kivana vaan tekee mieluummin täysiä esimerkiksi linjatreenit, jotka ehkä ovat sen mielestä juuri nyt hauskempia. Toisaalta Oivan käytös on varmasti eniten epävarmuutta, koska nämä kaksi hakua ovat olleet nyt selkeästi vaikeimmat tähänastisista. Noh, ei se haku täysin huono ollut. Oiva ei myöskään ole kovin ilmavanuinen, niin sille pitää nyt vaan saada lisää itsevarmuutta sinne hakuruutuun ja ajatusta siitä, että siihen omaan nenään ja tuuleen kannattaa luottaa. Samantyyppistä treeniä siis kuin henkilöhakuun, etsittävä kohde on vaan eri. Suunniteltiinkin kasvattajan kanssa vielä illalla facen välityksellä tulevia treenejä ennen taippareita, jotta saadaan nyt varmuutta siihen tekemiseen. Minäkin tarvitsen nyt varmuutta, jottei jännitä sitten ihan ylettömästi taippareissa.

Haun lisäksi tehtiin erityyppisiä eteenlähetyksiä + lähihakua ja tehtiinpä kertaalleen oikealle lähetyskin, vaikka näitä ei olla nomessa vielä ehditty treenata. Kaikki linjat tehtiin motivoituna, joten ihan kivasti sujuivat. Hauskin ja haastavin oli linjatreeni, jossa vaikeammassa harjoituksessa yhdistyivät sekä hajualueen (paikka, jonne koira lähetettiin ensin helpommassa linjaharjoituksessa) ja ojan ylitys. Pitää alkaa tehdä eteenmenoja myös haastavammissa maastoissa ja etenkin niin, ettei lähetyspaikassa ole mitään kiintopistettä. Nyt Oiva osaa lähteä ilman motivointia melko hyvin pellon reunaan, jossa muutamia puita muttei esimerkiksi kohti "tyhjää" peltoa. 

Makkaratauon jälkeen päivän päätteeksi tehtiin vielä kanijälki. Se sujui Oivalta hyvin ja se jäljesti jälkitarkasti kanille saakka. Ihan lopussa se taisi mennä vähän jäljen yli, mutta palasi takaisin jäljelle ja löysi kanin. Tuli helpottunut olo, ainakin yksi osio taippareista tuntuu sujuvan ilman ongelmia vieraassakin paikassa! Vielä ei ole muuten tullut varmuutta päästäänkö taipumuskokeeseen, siispä odotellaan.


Kuva Tomi Härkönen


Kuva Nina Remes


Kuva Tomi Härkönen


Kuva Tomi Härkönen


Kuva Nina Remes



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti